Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema urheilupyhättö koki varmasti koko historiansa valovoimaisimmat hetket vuonna 1952, jolloin se pääsi isännöimään Helsingin olympialaisia. Sittemmin stadionilla on vietetty lukemattomia muita unohtumattomia megaluokan urheilu- ja konserttitapahtumia. Koska stadioniin liittyy niin paljon tunteita ja vahvoja tarinoita, oli se myös PAP:lle erityisen sykähdyttävä työmaakohde. “Stadion on varmasti yksi kiinnostavimmista, mutta myös vaativimmista toteuttamistamme hankkeista. Sen kulttuurihistoriallinen arvo toi projektiin aivan omanlaisensa tunnelatauksen”, PAP:n turvallisuusasiantuntija Pentti Sormunen kertoo.
Mittavan kokoluokan hanke
Pentti Sormusen mukaan stadionprojekti kesti kaikkinensa PAP:n osalta 2,5 vuotta. “Saimme kohteen talotekniikkaurakoitsija Assemblin Oy:ltä tarjouspyynnön stadionin paloilmoittimista marraskuussa 2017. Käyttöönotto tapahtui elokuussa 2020.”
Helsingin kaupungin ja Olympiastadionsäätiön omistamassa stadionhankkeessa oli mukana useita eri toimijoita. “Hankkeen suunnittelusta vastasi Ramboll ja rakennuttamisesta Skanska. Kohteen valvonnassa oli vahvasti mukana Helsingin Pelastuslaitos. Yhteistyöurakoitsijoita hankkeessa oli lukuisia, joista meille tilaajana toimi sen talotekniikasta vastannut Assemblin Oy.”
Hanke oli kaikille siinä mukana olleille vaativa tehtävä suoritettavaksi. “Kun näin kulttuurihistoriallisesti merkittävään kohteeseen ryhdytään toteuttamaan näin isoa uudistusta, on se varmasti jokaiselle osallistujalle ihan omanlaisensa haaste. Stadionista tehtiin remontissa kansainväliset mitat täyttävä tapahtuma-areena lisäämällä sinne muun muassa maanalaisia tiloja urheilijoille sekä paljon katettuja katsomopaikkoja. Viranomaisten piti laatia laajat paloturvallisuus-, pelastus- ja poistumisjärjestelyt, joissa kaikki uudistukset huomioitiin. Jo kaikki tämä lisäsi hankkeen haastavuuskerrointa.”
Alkuperäinen suunnitelma uuteen uskoon
PAP päätti haastaa alkuperäisen palojärjestelmäsuunnitelman katsomoiden osalta. Siinä katsomoiden paloturvaksi oli määritelty lämpöön reagoiva lämpökaapeliratkaisu.
“Katsomoiden lipat ovat korkealla ja niissä kulkee paljon tekniikkaa. Ajattelimme, että tämä mahdollistaisi paloturvallisuuden toteuttamisen katsomoihin kokonaisuutena vieläkin fiksummalla tavalla. Ehdotimme ratkaisuksi koko katsomolipan läpi vedettävää, optiseen kuituun perustuvaa älykästä ratkaisua. Kuitu on hyvin herkkä reagoimaan kohteen lämpötilan muutoksiin ja antaa myös tarkan paikkatiedon havainnoistaan. Se on älykkäin ja kustannustehokkain lämpöilmaisinkaapelivaihtoehto silloin, kun suojattava alue on näin mittava.
Kuidun etuihin kuuluu myös sen kestävyys ja huoltovapaus. “Tästä syystä kuitua käytetään paljon myös esimerkiksi liikennetunneleissa sekä muissa sellaisissa kohteissa, joissa huoltotöistä aiheutuvat käyttökatkokset eivät ole toivottuja.”
Stadionin tapauksessa kuidun valitseminen myös yksinkertaisti palojärjestelmän rakennetta ja pienensi vikaantumisriskiä. “Alkuperäiseen suunnitelmaan piirretyissä lämpölinjailmaisimissa käytettyä kuparikaapelia olisi kohteeseen tarvinnut asentaa 20 erillistä yksikköä. Kuitua sen sijaan asennettiin katsomolippoihin 4 kilometriä ja liitettiin se yhteen kuituyksikköön. Tämä suoraviivaisti osaltaan kokonaisjärjestelmän rakennetta, jossa jo muutenkin oli paljon monimutkaisia ohjauksia ja liityntärajapintoja.”
Alkuperäisen suunnitelman muovaamisesta uuteen uskoon hyötyivät lopulta kaikki hankkeen osapuolet. “Tässä jokainen oli voittaja. Materiaalihankinnat järkevöityivät ja sähköurakoitsijalle asennustyö oli helpompaa. Helsingin kaupunki ja Olympiastadionsäätiö saivat stadionille ilman lisäkustannuksia huipputeknologiaa, eli alkuperäistä suunnitelmaa vieläkin älykkäämmän, turvallisemman, toimintavarmemman ja huoltovapaamman paloilmoitinjärjestelmän. Urheilun ystäville tämä kaikki tarkoittaa tietenkin entistä turvallisempia stadionelämyksiä.”
PAP jatkaa stadionin turvallisuudesta huolehtimista myös remontin jälkeen. “Solmimme stadionin kanssa huolto- ja ylläpitosopimuksen, jonka puitteissa varmistamme stadionin paloturvallisuuden myös jatkossa. Stadionille asentamamme järjestelmät takaavat sen, että voimme valvoa stadionia myös etäyhteydellä. Mikäli järjestelmä havaitsee ympäristöstään jotakin poikkeavaa, saamme siitä ilmoituksen heti ja voimme ryhtyä tarvittaviin toimiin.”
Huolellinen suunnittelu lisää kokonaisprojektin laatua
Pentti Sormunen haluaa alleviivata huolellisen järjestelmäsuunnittelun merkitystä. “Hankkeen onnistumisen kannalta suunnitteluun panostaminen on aina tärkeää ja luonnollisesti sen merkitys vain korostuu kohteen koon kasvaessa. Mitä enemmän kohteessa on ohjauksia tai liityntärajapintoja muihin järjestelmiin, sitä tärkeämpää on että suunnittelun tekee kokenut ammattilainen.”
PAP:n Tuuma-suunnittelupalvelut on hyvä ottaa käyttöön jo hankkeen alkumetreillä. “Vastuullinen urakoitsija ajattelee hankettaan kokonaisuutena ja haluaa varmistaa sen onnistumisen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Meidän tarjoamamme suunnittelutyö on varmasti parhainta ja ajanmukaisinta Suomessa. Toimintamalliimme kuuluu, että teemme asiakkaan alkuperäisiin suunnitelmiin aktiivisesti ratkaisu- ja parannusehdotuksia, mikäli näemme että niistä seuraisi konkreettista hyötyä.”
Kun paloturvallisuuden kivijalka valetaan vahvaksi, on sen päälle hyvä rakentaa. “Huolellisella suunnittelulla varmistetaan, että toteutusvaiheessa vältytään turhalta työltä ja lisäkustannuksilta. Kaikista tärkeintä kuitenkin on, että kun kohteessa on ajanmukaisimmat ja laadukkaimmat palojärjestelmät, sillä turvataan ihmishenkiä ja vähennetään paloista seuraavia omaisuusvahinkoja. Stadionin kaltaisessa kohteessa sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi omaisuusvahingolle ei voisi edes määritellä hintaa.”
Kuvat: www.stadion.fi
